Olet täällä

Etusivu

Syksy alkaa epävarmasti

Jo pitkän aikaa on ollut näkyvissä, että markkinat alkavat oireilla. Uudet jakolinjat kotimaan markkinoiden osalta koskee Helsinki - Tampere - Turku akselia, jossa menee vielä kohtuullisesti. Sen sijaan muualla Suomea näkyy olevan jo vaikeuksia. Vientiteollisuuspaikkakunnat sinnittelevät, mutta periferiassa on selvää pahoinvointia silmin nähden havaittavissa.

Maailman markkinoilla on tunnetta pelissä, jotka ovat lähtöisin USA:n ja Kiinan keskinäisestä uhittelusta. Yrityksille vaarana on, että markkinat todetaan liian riskialttiiksi, jolloin normaali kaupankäynti vaarantuu ja kääntyy laskuun. Tästä on merkkejä näkyvillä esim. pörssikurssien rajuna heilahteluna ja valtioiden sekä organisaatioiden epäasiallisena toimintana. 

Yritykset joutuvat etsimään uusia korvaavia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen. Kriiseissä korostuu etenkin investointien rahoituksen huono saatavuus, ja jo saatujen rahoitusten jäädytys joka mitätöi (tai siirtää) jo kertaalleen sovittuja kauppoja. Nyt pitäisi pitää järki päässä ja jättää turha nokittelu sikseen. Suomelle ja suomalaisille yrityksille (jotka ovat kansainvälisesti pieniä) voi käydä tässä pelissä huonosti, jos nykysuuntaus jatkuu. Kansainväliset vapaakauppasopimukset ja niiden sopijatahot ovat vain seuranneet katseellaan asioita. Panos asioiden kuntoon saattamiseen on jäänyt hyvin mitättämäksi.

Kotimaassa tulisi nyt varautua yritysten toimintaedellytysten kuntoon saattamiseen, ja taata innovatiivisille yrityksille riittävä rahoitus. Yrityksille tulee antaa niiden tarvitsema työrauha. Tulee keskittyä sellaiseen tuotekehitykseen, jolla suomalaisia ihmisiä voidaan työllistää. Halpatuotanto tuotetaan jatkossa jossain muualla kuin Suomessa. Tuotekehitys on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Kun tuote on saatu myyntikuntoon, on sen markkinointi vasta alkamassa. Tämä vaatii henkisiä, toiminnallisia ja taloudellisia resursseja sekä riskinsietokykyä. Usein varat ovat jo siinä vaiheessa käytetty. Tämän vuoksi valmis tuote vaatii uuden yhteistyökumppanin, jotta innovaatio saadaan maailmalle. Meillä puhutaan ilmastoinnin luomista uusista mahdollisuuksista teollisuudelle. Tämä on aivan totta, mutta tulee muistaa, että tuotteen kehittämiseen voi parhaassakin tapauksessa kulua vuosia. Jos oivallus syntyy ja tuotteelle saadaan otolliset olosuhteet, voi markkinoille tuloon vierähtää hyvinkin useita vuosia.

Yksi esimerkki:  ATK keksittiin 1940 -luvulla sodankäynnin suunnitelun apuvälineeksi. Innovaatiossa yhdistettiin lasku/tietokone ja TV. Markkinoille saatiin suurtietokone 1950-1970 -luvulla. Pientietokoneet (läppärit jne.) mursivat suurtietokoneiden vallan 1980 -luvun loppupuolella, ja ne kehittyivät nykyiseen asemaansa 2000 -luvun vaiheilla. Nyt ei muista koneista juuri puhutakaan. Ehkä näemme vielä uuden teollisen innovaation tulevaisuudessa, kuka tietää. Tähän päivään mennessä tietokoneen tuotekehityksen kulku on kestänyt n. 80 -vuotta ja syönyt valtavasti tuotekehitysvaroja. Toisaalta sen merkitys ihmiskunnalle on ollut aivan tajuton.

Kari Kanerva

hallintotieteiden tohtori